perjantai 2. marraskuuta 2012

Halloween

Mies lähti tätinsä hautajaisiin. Onneksi se loppui, kuolemankuu. Milloinkaan en muista saman kuukauden sisään osuneen niin monta tutun ihmisen kuolemaa kuin tämän vuoden lokakuussa.

Tänä viikonloppuna olisi sitten pyhäinpäivä - ja Halloween, mitä kukakin tahtoo viettää. Omat juhlallisuuteni rajoittuvat kynttilälyhtyihin portailla ja keittiön pöydällä. Mitäs minä muuta täällä yksikseni (kissat ja koirat eivät taida sen pahemmin edesmenneiden kuin kummitusten tai satovuoden päättymisenkään juhlimisesta perustaa). Hautajaisten jälkeen Aviomies singahtaa koko viikonlopuksi töihin. Ei tule edes öiksi kotiin, joten ehkä katselen läpi yön jotain  tunnelmaan sopivia elokuvia.

 Tahtoisin tykätä Halloweenista. Amerikkalaisissa elokuvissa se näyttää niin hauskalta karnevaalilta. (Amerikkalaiset nyt osaavat tehdä hulabaloon juhlasta kuin juhlasta. Suomalaiseen, perhekeskeiseen jouluun kasvaneena olen aina ihmetellyt tapaa järjestää suuret kutsut jouluaattona).

Harmi vaan, että Pyhäinpäivä ja Halloween (kuuluuko ne kirjoittaa isolla alkukirjaimella? Äidinkielen tunneista alkaa olla jo liian monta vuosikymmentä) osuvat samaan viikonloppuun. Toki kurpitsajuhlan vietto on tulossa Suomeen vaikka väkisin ( niin kuin kaikki muukin amerikkalainen hapatus). Ei taida kuitenkaan minun elinikäni riittää siihen, että tottuisin muistamaan rakkaita vainajiani kurpitsalyhdyin ja koristekummituksin.

7 kommenttia:

  1. Ei oikein istu minulle tuo Halloween-hössötys. Kauppiaathan siitä hyötyy.

    Tuosta, että olet yksin viikonlopun. Melkein joskus toivoisin (ja toivonkin!), että minunkin mieheni kävisi kodin ulkopuolella töissä. Olisi ihan omaa aikaa. Vaikka toki sitä saa, kun lähtee jonnekin, mutta se ei tunnun samalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma aika on minunkin mielestä loistojuttu. Olen joskus kuvitellut, että viihtyisin parhaiten ihan kokonaan yksin. Viime aikoina sitä lajia on kuitenkin ollut niin ylenpalttisesti, että kiintiö on tainnut tulla täyteen :)

      Poista
  2. No, mä päivitin kranssin - yhtä hyvin se voisi olla Kekri-kranssi tms. Siinä se, mukajuhla sitten onkin. Samhai samaten, minusta se ja Kekri noudattavat enemmän mun ajatusmaailmaa. Olen muistaakseni joskus postannut molemmista.

    Ja btw, isänpäivästä ne kauppiaat alkaa vasta tienata. Osta partavettä / kirjoja / sukkia / muista ja osta!!! Uhhh, ja jos ei isää ole, sitten aviomies - jos ei aviomies, avomies. Jos ei mies... en ole tuohon kuullut vielä vaihtoehtoa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirmuinen kranssi ovessa kuulostaa oikein sopivalta ja polgamaiselta:) Lahjomisestakin tykkään kovasti. Hankkimani lahjat vaan tuppaavat olemaan aika proosallisia ja käytännöllisiä. Turhan krääsän ostamisesta ja kauppaamisesta en tykkää yhtään.

      Poista
  3. Halloween on kyllä vähän tekaistu näillä tienoin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä se minustakin , ainakin toistaiseksi, tuntuu. Toisaalta, tämä Suomen syksy on niin pitkä ja pimeä, että karnevaalimaiset kekkerit saattaisivat sopia sitä piristämään ihan mainiosti. Jos sitten vaikka saataisiin pyhitettyä joulu toisenlaisiin tarkoituksiin..

      Poista
  4. Harmillista et sul on yksinäin vkl eessä.
    Kurpitasajuhla on mielestäni ihan turhaa hapatusta.

    VastaaPoista

Sano vaan