Joulunrippeitä

Ei joulu vielä ole lopussa. Ainakin meillä sitä riittää loppiaiseen saakka ja välillä vaihdetaan vuosikin uuteen. Aattoa vietettiin viihtyisästi siskon perheen luona ja myöhemmin illalla istuttiin vielä muutama tunti äidin ja isän luona. Äiti kun ei ollut siinä kunnossa, että olisi jaksanut lähteä muun suvun kanssa aattoaterialle.

Kuusi on jouduttu tänä vuonna koristelemaan kolmeen kertaan, kun uusi jalka on niin kevyt, että veden vähetessä puu kupsahtaa kumoon pienestäkin töytäisystä ja meillähän noita töytäilijöitä riittää.

Muska tykkää kovasti, kun sen hyvä kaveri, pölynimuri, on ulottuvilla kaiken aikaa. Putoilevia neulasia kun on vähän väliä imuroitava, ellei tahdo niitä jalkapohjaansa törröttämään.

Mitään perinteisiä jouluruokia meillä ei ole tänä vuonna valmistettu. Minulle olisi kelvannut, mutta pääkokki ei kuulemma tykkää niistä, joten ostin itselleni rasian valmista rosollia ja olin iloinen, että sain edes aattona lanttulaatikkoa.Tänään syötiin tämmöistä. Halloumijuustolla kuorrutettua fenkolipaistosta vihannespedillä.

Piisku on puoliksi nakupelle, kun eläinlääkäri ajeli pois takut, joita ei jokapäiväisellä harjauksellakaan oltu kuriin saatu. Paljas massu ei kattia tunnu haittaavan.

Meidän koirien blogissa on menossa arvonta. Siihen sopii käydä osallistumassa täällä, vaikkei sen blogin vakilukijoihin kuuluisikaan.

Päässä ei liiku juuri mitään, vaikka Aviomieheltä lahjaksi saamani uusi tietokone houkuttelee kirjoittamaan. Seuraavaan postaukseen taidan kuitenkin palata vasta sitten, kun ilmaantuu jotain asiaa.

Siihen saakka nauttikaamme joulunrippeistä ja vuodenvaihteesta itse kullekin sopivimmin tavoin.