Kuluttajapaneeleista

Pakkovieroitus tietokoneesta on tuonut mukanaan hyvääkin..Olen muun muassa joutunut sanoutumaan irti kuluttajapaneeleista, joihin on tullut ilmoittauduttua (alunperin siitä syystä, että halusin niitä asioita tutkivien muistavan, että ihmisiä on nykyään monenlaisia, eivätkä kaikki välitä ostaa sitä mitä eniten tarjotaan). 

Enimmäkseen ihan pöhköjähän ne kyselyt olivat (enkä minä kovin moneen  päässyt eriävää mielipidettäni ilmaisemaan, kun en liian vähän tienaavana ja vääriä asioita kuluttavana kelvannut vastaajaksi)

Tänään tuli sitten yksi kysely peräti vanhanaikaisena paperiversiona. Siihen vastaillessa jälleen kerran ihmettelin, kuvittelevatko niiden laatijat tosiaan, että kuluttajat vaivautuvat painamaan mieleensä tusinan verran vaikkapa eri muromerkkejä (syövätpä sellaisia tai eivät), muodostavat vankan mielipiteen eri matkanjärjestäjistä ja automerkeistä, vaikka eivät olisi kuunaan ulkomailla käyneet, eivätkä autoa omistaneet ynnä muuta, ynnä muuta.

Mainoksiakin olisi pitänyt muistaa ja osata arvioida, millaista mielikuvaa ne tuotteista luovat. Hankalaa oli, varsinkin kun pääkoppani tuntuu automaattisesti suodattavan näkymättömiin kaiken eteen tulevan mainonnan. Haen mediasta aivan jotain muuta kuin kuluttamiseen ja materiaan liittyviä juttuja...siitä huolimatta, että kuluttaminen tuntuu nykyään olevan elämisen keskiössä hyvin monin tavoin. Se näkyy selvästi lehtijutuissa, televisio-ohjelmissa ja blogeissa.

Tämänpäiväinen kysely käsitteli vaihteeksi aihepiiriä, jonka tunnen, eli terveyttä ja sairautta. Nauruntyrskähdyksiä ja huokauksia, vuorotellen,  kirvoittivat silti kysymykset, joihin olisi pitänyt osata vastata milloin mikäkin sairaus on todettu ja kuinka kauan mitäkin lääkettä on tullut käytettyä..Vähänpä on sellaisella ihmisellä mieleen painettavaa, joka moisesta lukua pitää - vaikkei olisi edes yhtä paljon kremppoja kuin meikäläisellä.

Tykkäänhän minä tavaroista. Tykkäisin varmasti elämyksistäkin, kun vaan jaksaisin niitä kuluttaa. Elämän tarkoitukseksi ja pääasialliseksi sisällöksi kuluttaminen ei mielestäni kuitenkaan riitä. Mikä sitten riittää? Siitä täytyy varmaan kirjoittaa ihan erillinen juttu.