Eteen osui pitkästä aikaa, omasta mielestäni erinomainen, kansantajuinen lehtijuttu pitkäaikaisesta elämänkumppanistani, fibromyalgiasta. Poden kuulemma (reumatologin mukaan) melko pahansisuista versiota tästä taudista.Kun lisäriesana on jokunen muukin kremppa, toisinaan herää kysymys onko tällainen elämä elämisen arvoista (jatkuvaa kipua, riittämättömyyden tunnetta, häpeää ja uupumusta, eikä toivoa paranemisesta).
Toisaalta, millainen elämä sitten on elämisen arvoista? Eikö tämän ajallisen elämän olemukseen kuulu juuri se, ettei mikään (eikä kukaan) ole täydellinen? Joskus harvoin saattaa törmätä ihmiseen, joka ei näe itsessään lainkaan puutteita. Yleensä toiset näkevätkin niitä sitten senkin edestä..
Yritän kovasti uskoa, että omakin elämä on elämisen arvoista. Välillä tuntuu kyllä siltä, että kukaan ei tarvi eikä millään ole väliä. Mutta jos taas saisi yhden päivän eteenpäin, huominen voi tuoda vaikka aurinkoa.
VastaaPoistaMuuten, tuo Fibromyalgia-linkkisi ei toimi.
Sinulla on selvästi toivoa tallella. Minulta se on hukkunut jo aikoja sitten. Onneksi on sentään ripaus uskoa jäljellä..
PoistaKiitos kun kerroit tuosta linkistä. Kävin heti korjaamassa ja siksi varmaan Sesse sinne pääsikin.
Minä sain kyllä luettua tuosta linkistä sen jutun. Yhdellä ystävällä on fibromyalgia. Itsellekin sitä on joskus tarjottu, kun on välillä ollut kaikenlaisia särkyjä...Nyt on taas ollut siinä suhteessa parempi, ettei ole pahempia särkyjä ollut pitkään aikaan, muuta kuin päässä ja niskassa (niskajumi).
VastaaPoistaMielenpiristys-halaus täältä sinulle <3
Niskajumi on kelju vaiva. Se hankaloittaa kaikkea tekemistä. Joillakin fibromyalgia alkaa niskavaivoilla. Toivottavasti sinä et kuitenkaan semmoista riesaksesi saa. Kiitos halista :)
PoistaJokainen elämä on elämisen arvoinen, epätäydellisyys kunniaan!
VastaaPoistaNiinhän sitä pitäisi osata ajatella - sekä toisten että omalla kohdalla..
PoistaTällä pallolla on monenlaiset
VastaaPoistamaisemat, kanjoneista tasangoille
ja vielä sademetsät ja aarniometsätkin.
Jokaisessa maisemassa kulkijalla on
ne omat näkymät ja Tie ja taistelut.
Miksi juuri nyt, juuri näissä maisemissa,
näissä kivuissa ja ilmoissa ja taisteluissa,
en tiedä, mutta Yksi on joka tietää.
Eikä jätä. Koskaan. Sen tiedät.
Millan, mun blogissa olis yks
VastaaPoistaSydän haettavis,
jos haluat.
Kiitos, Herne.
PoistaOlen tavannut noita omasta mielestään täydellisiä ihmisiä, ollut 19 vuotta jopa naimisissa yhden sellaisen kanssa! Oli aika masentavaa olla siinä vieressä se kaikki maailman viat omaava epätäydellisyys, joka ei osaa tehdä eikä ajatella mitään oikein. Olenkin täysin samaa mieltä kuin Mamma N, että epätäydellisyys kunniaan!
VastaaPoistaIloa ja valoa päivääsi! ♥
Siis selvennys: en todellakaan enää ole hra Täydellisyyden kanssa naimisissa :D
PoistaSe on kova koulu semmoinen...Tiedän itsekin sellaisesta jonkin verran, enkä minäkään nyt puhu nykyisestä Aviomiehestäni :)
Poista