Joitakin toivominen kantaa. Minusta tuntuu, että minun pitäisi kantaa toivoa. En jaksa retuuttaa mukana mokomaa, kun ei siitä kumminkaan seuraa muuta kuin pettymyksiä.
Joidenkin mieli suorastaan lehahtaa lentoon haaveiden ja unelmien siivillä. Meikäläisen jalassa on jo pitkään ollut niin raskas pallo, ettei sen kanssa meinaa jaksaa räpiköidä edes maata myöten, puhumattakaan, että lennokkaisiin aatoksiin heittäytyisi.
Painovoima kiskoo joka tapauksessa raskaita aineksia alaspäin. Joskus se on hyväkin juttu. Myös painostavat ajatukset, lippaa silmille painavat murheet, sulavat aikanaan pois kuin lumi ja jää vuotavan ovemme yläpuolelta.
Olisipa mukavaa uskaltaa uskoa mahdottomaan, vaikka siihen, että tämä kaunis, aurinkoinen päivä on jo lupausta keväästä. Eihän se ole...
Setäni kuoli. Jossain mielessä se oli kaikille helpotus, Hän oli jo iäkäs ja hyvin sairas.,,mutta miksi hänen lapsenlapsensa piti kuolla myös, aivan yllättäen, tavanomaiselta vaikuttavaan sairauteen, jättäen monta lasta ilman äitiä.
Puutarhassa pupu on käynyt viime yönä etsiskelemässä syötävää. Sitä sentään uskallan toivoa, että lintulaudan antimet ja kukkapenkkeihin jätetyt talventörröttäjät riittävät tupsuhännälle särpimeksi. Nuoret puut on verkoilla suojattu, mutta vanhojakaan ei tarvitsisi järsiä.
Väittävät, että toivossa on hyvä elää. Ei ole, ainakaan meikäläisen. Parasta ottaa asiat ihan sellaisena kuin ne tulevat. Kun ei odota ja toivo mitään, ei pety. Kun ei pety, ei ainakaan sen tähden suutu, turhaudu tai tule surulliseksi.
Parempi pyy pivossa kuin viisi oksalla. Juu..
Sinulla on ollut surua, otan osaa. Tuntuu aina väärältä kun nuorempia kuolee pois.
VastaaPoistaToivo. Silloin kun masennus on pahassa vaiheessa, ei olelainkaan toivoa. Tuntuu, että mitään ei kertakaikkiaan ole tuleva enää. Onneksi se ei enää ole ihan jokapäiväinen olotila.
Äsken kun luin kirjoitustasi auringosta, niin täälläkin ilmestyi aurinko näkyviin. Se antaa kyllä hieman jo toivoa edes siitä, että aurinko on vielä olemassa.
Jaksamista!
On rohkaisevaa kuulla, että sinulla on niitä parempia päiviä niin, että peräti huomaat ne :) Minä tuppaan huomaamaan vasta jälkikäteen, siinä vaiheessa, kun olo menee taas aivan kamalaksi, että jaahas, taas ollaan aallonpohjassa, välillä käytiin kai korkeammallakin, harmi, etten hoksannut ;D
PoistaHarmillista, että sulla on mieli matalalla. Halauksii ja voimia voin vaan lähetellä. Ihmisten kuolema on aina jollekkin raskasta. Itse ajattelen, että hänellä oli 'lusittavanaan' tuon mittainen kakku. Just kun aloin velipojan kuolemasta selvitä, ilmottaa sisko kuolevansa kohta.
VastaaPoistaToivossa on hyvä elää, sano lapamato. ;)
Onpa sinullakin nyt melkoista menetysten aikaa...Se toisen kärsimyksen vierestä seuraaminen ja menetyksen tuska kai läheisen kuolemassa pahinta onkin..ja se, jos jää lapsia vaille vanhempia. Muuten onkin kohtalaisen helppoa käsittää, että kullekin on annettu oma aikansa..
PoistaVihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Siihen saakka se hiipii kannoilla, yllättää nurkan takaa.
VastaaPoistaNiinhän se on.. Oikeastaan ainoa toivo, johon viime kädessä jaksaa takertua on se, että kerran kaikki loppuu ...ja se parempi aika alkaa..
PoistaVälillä tuntuu tuo toivon poissaolo täälläkin ja mikään ei tunnu miltään. Läheisetkin ärsyttävät ja tunnen olevani kaikkien tiellä ja jokaisen unelman edessä, sairaana ja väsyneenä.
VastaaPoistaTänään kävelin pikkuisen matkan koiran kanssa ja heti tuntui hieman paremmalta, vaikka matka oli lyhyt, hidas ja keppiä käyttäen etenevä, mutta silti..
t. elina
Olipa osuvasti ilmaistu tuo "jokaisen unelman edessä.."...juuri siltä minustakin usein tuntuu, vaikka tiedän sen olevan vaarallinen ajatus. Koirat ja muut karvatit ovat kyllä parasta lääkettä masennukseen, monella eri tavalla. Voimia sinulle ja parempaa vointia.
PoistaToivo, sitä minäkin tällä hetkellä etsiskelen ja sitä miten saisin sen toivon syntymään toiselle ihmiselle. Perhepiiriin putosi "pommi" juuri ennen joulua eikä sitä joulua sitten tällä kertaa tullutkaan. Toisaalta unelmat kantavat meitä mutta sitten kun tulee pettymys on niin vaikeaa taas yrittää eteenpäin. Korjasin juuri joulujutut varastoon jos tuntuisi vähän valoisemmalta. Yritetään jaksaa kukin tahollamme. t. sisko
VastaaPoistaVoi ei, teillä on tainnut olla aika raskas viime vuosi. Toivottavasti tästä alkaneesta tulee paljon parempi.
Poista