tiistai 1. tammikuuta 2013

Kevääseen toivottoman pitkä matka

Viime yönä, unessa, Aviomies halusi päästää hankalasti hoidettavat krokotiilit ja virtahevot vapaaksi entisen kotikaupungin jokeen. Vielä herättyänikin olin kiukkuinen moisesta ajattelemattomuudesta. Siinähän olisi päässyt hengestään kalojen lisäksi kaikki rannalla liikkuvat elolliset, talven tullen tietysti myös hetken vapaudestaan nauttineet pedot. Unta parantavilla lääkkeillä on hintansa. Meikäläisellä ne syventävät masennusta ja aikaansaavat outoja unia.

Yksi syy unettomuuteen on hirvittävä kutina, josta olen kärsinyt sen jälkeen, kun jouduin munuaisvaivojeni takia lopettamaan allergialääkkeen käytön. Dermografismus, eli raapaisuherkkyys, tai utrikaria, tai mikälie tämä oikein onkaan (lääkärit eivät päässeet yksimielisyyteen) nostattaa pienimmästäkin ärsykkeestä kamalat punaiset jäljet iholle ja kutina pakottaa raapimaan ihon rikki. Yläkuvan purkki on pian käytetty, vaikka hankin sen vasta pari viikkoa sitten. Ihanasti kahvintuoksuinen voide tekee nahan jatkuvasta rasvaamisesta sentään hieman hauskempaa.

Ilotulituksia ihailtiin viime yönä olohuoneen ikkunoista. Mäeltä näkee mukavasti kauas. Koiratkaan eivät pelänneet. Ainu otti näin rennosti takajalat ristissä.

Osaisinpa itse suhtautua asioihin yhtä rennosti ja rohkeasti. Rentous ei ole sama kuin välinpitämättömyys ja voimattomuus. Tuntuu että juuri se ominaisuus, josta nuorena itsessäni eniten pidin, eli rohkeus, on kadonnut kokonaan. Nykyään kyyhötän lamaantuneena, kuin kippurassa elämäni nurkassa, odottaen kohtalon seuraavaa iskua. 

Yhtään ei paranna tilannetta se, että nykyään kaikki on ihmisen oma vika: sairaus, työttömyys, avioero tai ylipaino, yksinäisyys tai ruma naama. Oli onnettomuus mikä tahansa on se yksilön yritteliäisyyden puutetta. Laiskat ja saamattomat ansaitsevat sen, minkä saavat.

Taivas sylkee räntää. Aviomies tekee lanttulaatikkoa (ei jouluna tietenkään, vaikka pyysin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan). Juhlat on nyt juhlittu ja kevääseen on vielä toivottoman pitkä matka.

16 kommenttia:

  1. Kaikesta huolimatta oikein hyvää uutta vuotta sinulle. Toivottavasti Taivaan Iskä antais sulle jotain kivaa ja piristävää!
    Minäkin heräsin omituiseen uneen aamulla, mullakin yksi lääke aiheuttaa noita omituisia unia.
    Kyllä se kevät sieltä tulee, kolmen kuukauden päästä ollaan jo valoisassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme kuukautta....Yhhh...No, Taivaan Isä yleenä tietää, mitä tekee, vaikkei pieni ihminen siihen aina osaisi luottaakaan. Välillä vaan tuntuu, että Hän on (ihan ansiosta) laittanut minut nurkkaan häpeämään ja unohtanut sinne ;)

      Poista
  2. Mun nukahtamisee menee normaalisti tunti-kaks, mut tarvittaessa saan itteni syvään uneen kahessa minuutissa. Haittapuolena moisessa on mielettömät painajaiset.

    Toi kutina ei kuullosta kivalta. Meillä vastaavaan käytetään ceralania. Ilman sitä nahka on täynnä verta vuotavii haavoja. Mutta mikä auttaa yhellä, ei auta välttämättä muilla.

    Toi tokavika tekstinpätkä syyllisistä osuu kyl naulan kantaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä kokeille tuotakin tököttiä. Rasvaa kuluu nyt semmoista vauhtia, että tässä ehtii kokeilla uutta putelia vaikka kerran viikossa..

      Poista
  3. Voi itku, voisinpa auttaa jotenkin (mutta enhän minä osaa, kun pyörin aina omissa ongelmissani vaan). Saisi nyt elämä näyttää sinulle sitä parempaa puolta välillä. Koeta jaksaa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saretska. Vähän kieroontuneeltahan se tuntuu, mutta joskus lohduttaa kuulla, ettei toisellakaan ole helppoa. Se antaa perspektiiviä omiin vaikeuksiin ja lievittää tätä jatkuvasti pahenevaa huonommuuden tunnetta..Kiitos, että olet :)

      Poista
  4. Hyvää Uutta Vuotta Millan. Karvakuonoille rapsutuksia ja silityksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekä karvakuonot että minä kiitämme ja teidän turriaisille rapsutuksia takaisinpäin. Koittakaahan tassutella varovaisesti liukkailla teillä.

      Poista
  5. Voi harmi mikä riesa tuo kutina. Minulla meni iho rikki kun raavin tuon kilpirauhasongelmien vuoksi ja apteekista neuvoivat Cerilan , se on iso pullo Lotion-muodossa. Oikein hyvä ja hellavarainen rikkinäisellekin iholle. Käy naamamaan ja kroppaan. Muuta en käytäkään.

    Parempaa tämän vuoden 2013 jatkoa Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitänee kokeilla. Taitaa olla sama aine kuin tuo Timon käyttämä. Yksi kirjain nimessä vaan eroa.

      Poista
  6. Sain siskolta toisenkin pullon homcaren aloe veraa. Oletko sitä jo kokeillut? Siinä tosin mainitaan, että jotkut voivat olla allergisia ja että pitää ensin testata. Kernaasti saat multa testerin, jos et ole vielä testannut.
    http://www.homcare.fi/kauppa/index.php?option=com_joscproject&view=productinfo&Itemid=51&cPath=20_68&products_id=555518

    VastaaPoista
  7. Mielelläni kokeilen. Ei minulle vielä ol voiteista allrgiaoireita tullut, vaikka ruoka-aineista tuleekin. Käynpäs tutustumassa sivuihin ja ilomielin huolin testerin.

    VastaaPoista
  8. Mä lähetän postitse, kun en nyt tiedä, milloin taas lähdetään ajelemaan. Yöllä kyllä sivuutettiin teidät parinkymmenen kilometrin etäisyydeltä, kun paluumatkalla vietiin tytär opiskelijakämpilleen.

    VastaaPoista
  9. Ehtikö tulla vielä perille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vielä tullut. Kiva, kun on jotain mitä odottaa :)

      Poista
  10. Millan, mulla kutinaa helpottaa hetkeksi homeopaattinen rae, Apis mellifica. (Erilaiset tulehdustilat, virtsarakon tulehdus, nielutulehdus, nivelturvotus, paiseet, operaatioiden jälkitilat ja rasitusvammat saattavat hyötyä Apiksesta. Suuri ryhmä ovat erilaiset yliherkkyysreaktiot: nokkosrokko, hyönteisten puremat, ruoka- ja lääkeaineallergiat.)

    Mä en allergialääkkeitä halunnut, vaikka niitä mulle kirjoitettiinkin, kun ne nukuttaa mua. Löysin apteekista kuitenkin Kestine-nimisen lääkkeen ja tehosi kutinaan heti. Ja oireet häipyy moneksi päiväksi eikä ne nukuta mua.

    Mullahan tuli tuo vaiva silloin kun Helmi-Inkeri syntyi. Se lähti pois kuitenkin kuukausiksi kunnes tuli tuos loppuvuodesta takaisin. Nyt se välillä tulee ja taas menee. PASKAMAINEN VAIVA!

    VastaaPoista

Sano vaan