keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Haaste

Sesse blogista Ilo elää pisti liikkeelle mukavan haasteen. Tarkoitus olisi vastata kahteen kysymykseen ja nakata niitä sitten eteenpäin niin monelle kuin huvittaa ja jaksaa:

1. Mistä blogisi on saanut nimensä?

2. Mistä nimimerkkisi on tullut? (niitäkin kun on aika jänniä).

Minulla on ollut hirmuinen liuta erinimisiä blogeja. Akka -sana voi jonkun mielestä kuulostaa halventavaltakin, mutta täällä Etelä-Pohjanmaalla se on ihan  arkinen, suht neutraali, murresana, jota käytetään tarkoitettaessa ketä tahansa aikuisiän saavuttanutta naisihmistä. Jostain syystä koen sen kotoisaksi ilmaisuksi. Nupajaminen taitaa myös olla luontaisin olomuotoni nykyään. Kukaan ei kotona kuuntele, eikä juuri muuallakaan, joten tämä blogi on pääasiallisin varaventtiili, jossa päästelen höyryjä. Ei siis mikään kovin positiivisten tuntojen ilmaisupaikka, eikä myöskään yhtä ponnekasta tekstiä, kuin varhaisempi blogini, jonka nimi oli "Akka krätisee"

"Millan" puolestaan on lempinimi, jonka minulle antoi opiskeluaikainen kämppäkaverini kuultuaan, etten lainkaan pidä oikeista ristimänimistäni. Kämppäkaveri oli kasvanut kaksikielisessä kaupungissa samoin kuin minäkin. Siksi tuo ruotsinkielisyyteen viittaava muoto (Stellan, Lullan, Skrollan jne.) sopi mainiosti molempien suuhun. Nimimerkin valitsemisen aikoihin minulla taisi olla hieman ikävä tuota opiskeluaikojeni ystävää. Siksi kai "Millan" tuli ensimmäisenä mieleen.

Aika monien tuttujen bloggaajien vastaukset noihin kysymyksiin osaan jo arvata tai ne on kerrottu blogien alkupostauksissa. Siksi haastan mukaan pari sellaista, joiden nimien taustoja en tiedä.

Kihisen uteliaisuudesta kuulla, mistä on saanut nimensä Maelkan Lahnakuttava  ja Cathlynin Aasainmaalta eteläänKaikki muutkin halukkaat saavat ilomielin ottaa haasteen mukaansa ja mielellään vinkata kommenttilottassa. Vastauksia on kiva käydä lukemassa.

8 kommenttia:

  1. Huh, onneks et haastannu mua. Meinas jo hiki tulla ku aattelin. Kerron kummiskii omani, jos jotain sattuu kiinnostaa.
    Pappa. Mua on sanottu Timo-papaks jo reilu kolkytä vuotta ja koska mulla on lähestulkoo aina 2-3 viikon pituin sänkipelto naamassa, ni siitä tuli sit väännettyy partapappa.

    Vanhoista, hatarapäisist ihmisist on meilpäin sanottu, et kuhan höpisee, eli puhuu omiaa. Sängynpohjal ku ei paljoo tapahu, ni sit tarttee höpistä.

    Millan tän jo tieskii, kuhan lämpimikseni muille kirjottelin. :D

    Mielenkiinnol jään ootteleen, mitä muut kertoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä jutuista on tosiaan kiva tietää. Muistan, miten mietin, mikä mahtaa olla nimimerkkisi tausta, kun näin sen ensimmmäistä kertaa Kahden talon tarinoissa..:)

      Poista
  2. Minäpä kerron omani: Aloitin ensimmäisen ja ainoan blogini 'Rannalta katsoen' viime vuoden toukokuussa ja olin silloin työttömänä ja sairauslomalla. Koska rakastan yli kaiken vettä ja vedessä oloa, elämä tuntui siltä, että katselen vain rannalta. Siitä tuli nimi blogille. No, mikäs siellä rannalla istuu, Rantakasvi tietty. Siitä tuli sitten nimimerkki. Molemmat nimet täyttivät vielä sen ehdon, että niissä ei ollut skandimerkkejä (ä,å,ö).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun blogisi nimi tuntui minusta helposti ymmärrettävältä heti, kun luin tekstejäsi. Huvittaa vaan, kun nokkaani pyrkii nimimerkkiäsi ajatellessa aina suolaisen meren tuoksu, vaikka todennäköisimmin itselläsi on ollut mielessä järvi (?). Niin meidän omuistoillamme ja omalla maailmankuvalla on tapana muovata tulkintojamme. Ise kun olen kasvanut meren rannalla :)

      Poista
  3. Mun edellinen blogi oli nimeltään Talven jälkeen valo. Se tietysti kertoi surullisesta ajasta elämässä ja hitaasta nousemisesta... Nyttemmin uusi blogi on nimeltään Sen Nimi On Elämä. Blogi kertoo kaikenlaisesta, Elämästä. Nimimerkkini Pohdiskelija ei ehkä selittelyjä kaipaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavattoman kauniit nimet olet keksinyt molemmille blogeillesi. Pitääkin käydä tutustumassa teksteihisi. NImimerkki "Pohdiskelija" kun vetoaa meikäläiseen kovastikin ;)

      Poista
  4. Hihii! Minun blogini nimi on sekaisin venäjää ja suomea tai sitten ihan pelkkää venäjää :D Tuon nimen "keksi" yksi KRP:n mies, joka oli ammoin työmatkalla lähetystössämme Murmanskissa ja yritti kehua kokkiamme herkullisesta keitosta. Hän muisti, että "herkullinen" on "vkusnaja", muttei muistanut, että keitto on "sup", eli oikea muoto olisi ollut "vkusnyj sup". Hän sanoi tuon "vkusnaja soppa", mutta valitttavasti "soppa" tarkoittaa venäjässä ihan suoraan sanottuna "PERSE". Sitten hän hirveäsi ihmetteli, että miksi kaikki menivät oudon näköisiksi ja nauroivat kauheasti. :D Tuo jäi jotenkin elävästi mieleeni ja laitoin blogin nimeksi, kun en muuta keksinyt, mikä ei olisi jo ollut käytössä ja jossa olisi ollut jokin kiva kielijuttu (oli tarkoitus alunperin kirjoitella enimmäkseen kieliasioista eikä vain valittaa omasta elämästä).
    Saretska tulee tietenkin Sarista, ja sitä käytin jo vuosia sitten treffipalstalla, kun Sartsa oli jo varattu nimimerkki. Sieltä treffipalstalta löysin nykyisen rakkaani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, vai semmoisia tuhmuuksia olet blogisi nimeen piilotellut. Näin meitä venäjää taitamattomia sumutetaan ;D Venäjän kieli ja kulttuuri kiinnostavat minua kovasti. Aloitin sen kielen opiskelun venäjänkerhossa viirennellä luokalla, mutta uudessa koulussani sitä kieltä ei voinutkaan enää opiskella. Keljutti kovasti.

      Mielenkiintoista on myös kuulla, että treffipalstan kautta joku on ihan oikeasti onnistunut löytämään hyvän kumppanin.

      Poista

Sano vaan