perjantai 5. lokakuuta 2012

Miksittelyä telkkarin äärellä

Miksi ranskalaisissa elokuvissa rumat, vanhat miehet saavat kauniita, nuoria naisia? Miksi amerikkalaisissa elokuvissa näytetään niin paljon hoikkia ja kauniita ihmisiä, vaikka siitä kansakunnasta puolet on runsaasti ylipainoisia? Miksi brittiläisissä elokuvissa ja televisiosarjoissa esiintyy niin paljon samoja näyttelijöitä? Luulisi niin väkirikkaasta kansakunnasta löytyvän useampia lahjakkaita näyttelijöitä...

..ja ennen kaikkea: eikö maailmasta löydy mitään muuta kiinnostavaa kuin väkivalta, rikokset, juonittelu, seksi ja kuluttaminen? Suurin osa ohjelmatarjonnasta kun tuntuu olevan juuri sitä.

Miksi vaivaudun tällaisia pähkäilemään ja vielä julkisesti kirjoittamaan? No, siksi, että merkittävä osa elämästäni kuluu telkkarin äärellä, kun en muutakaan jaksa.

Mietityttää myös se, kuinka paljon sähköisten viestimien ja muun median esittämä illuusio todellisuudesta kulttuuriamme, oletuksiamme ja asenteitamme muokkaa. Mielelläänhän kulttuurin tuottajat perustelevat valintojaan sillä, että he vain kuvaavat sitä, mitä näkevät ja kokevat.

 Minusta vaikutus on kaksisuuntainen. Kaiken maailman BB:t sun muut "Tosi" TV-ohjelmat saavat katsojat kuvittelemaan, että nähdynlainen käytös on peräti normaalia. Uutistoimituksen valinnat muovaavat käsitystämme siitä, mikä maailmassa on tärkeätä jne.

Minä haluaisin television äärellä rentoutua ja viihtyä. Asiaohjelmilta toivoisin syvällisempää otetta kuin makasiinimaista pintaraapaisua. Jotenkin on outoa, että ilmaisiakin kanavia on nyt kymmenen kertaa enemmän kuin varhaislapsuudessani. Silti on muka vaikea löytää mieluista katsottavaa..Vika lienee jälleen kerran "katsojan silmissä", tai paremminkin korvien välissä.

No, tänään aion ainakin katsoa Teemalta "Hulluuden historian". Viimeksi siinä esiintyi paras esimies ( nainen),jonka alaisuudessa olen koskaan työskennellyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano vaan