lauantai 29. syyskuuta 2012

Vielä vähän aikaa

 Viime yönä, vaivojen takia valvoskellessa, havahduin siihen, että syksy on jo pitkällä..niin pihamaalla kuin minun elämässä.

 Kaikki repsottaa ja ränsistyy nopeammin kuin luonnolliseen kulkuun kuuluisi, kun en jaksa tehdä millekään mitään. 

On tietenkin paljon sellaista, jolle en mahtaisi mitään yrittämälläkään. Osaa näitä vaivoistani kuitenkin pahennan sillä, että en huolellisemmin valitse sitä, mitä syön ja harrasta liikuntaa - edes silloin, kun jaksan ylös sängyn pohjalta.

Onkohan tässä nyt käynyt niin, että joka puolelta silmille tunkeva terveysvalistus (lue:aivopesu) on viimein porautunut myös meikäläisen kovaan kalloon. Tiedä häntä.

Joka tapauksessa oivalsin, että vielä on mahdollisesti vähän aikaa luopua tästä 
(osittain tahallisesta) itsetuhoisuudesta ja ryhtyä hoitamaan kehoaan.
Tänään sellaiseen ei kuitenkaan ole aikaa, eikä voimia (koskapa olisi). Huusholli on kuin pommin jäljiltä. Normisotkun lisäksi keittiössä, kellarissa, portailla, pihalla ja komerossa vartoo "viisi miljuunaa kiloa" omppuja, jotka pitäisi jatkojalostaa. (Tarttisko joku? Täältä sais tulla hakemaan)

..Ja minä pysyn hädin tuskin jaloillani...Verta vuotaa vääristä paikoista taas neljättä päivää ja voimat on ihan loppu. Huomenna on kuitenkin tulossa mukava vieras. Vähän pitäisi jaksaa siivota..tai oikeastaan aika paljon.

10 kommenttia:

  1. Säilömistä riittää omenissa. Minäkin teen hilloja vaikka en tiedä kuka ne kaikki syö. Eilen innostuin laittamaan omenia, koko iltapäivän kuorin, keitin ja viipaleita ja soseita pakastin.
    Palkasi tuosta sain hirveän migreenin, joka jatkui illan, yön ja tämän aamupäivän. vasta nyt jotenkin toivottavasti tokenee.

    Olen vähitellen oppinut olemaan välittämättä siivouksita vieraiden takia, ennen olin tosi pedantti. Mutta teillä on ne koirat, niin onhan se vähän erilainen tilanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts. Migreeni on hirmuinen vaiva. Minuakin se piinaa ajoittain. Onneksi nyt harvemmin kuin työvuosina...ja juu, ne koirat..ja viisi kissaa, joista kolme pitkäkarvaisia. Siivouspäivät taitavatkin olla ainoita, jolloin toivon, ettei olisi tullut hankittua näin paljon karvatteja.

      Poista
  2. Niin, jos se on talvi, johon kaikki loppuu, niin syksyä elellään täälläkin. Toisaalta syksy on myös kovin lohdullinen, voi tehdä juuri sitä mitä haluaa, eikä niin kuin keväällä kun pitää tehdä niin kuin muutkin tekevät<+ <8t å
    piti tulla kysymysmerki noiden kummallisten sijaan, mutta Helmi paineli jotain terkkuja teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkkuja Helmille takaisinpäin..ja näin on. Nuorena kuvittelin aina, että tämä tulisi olemaan elämän parasta aikaa...Aina ei saa, mitä tilaa ;)

      Poista
  3. Siivous on eniten välttelemäni kotityö. En tiedä, mikä siinä onkin niin vaikeaa, etenkin siinä aloittamisessa. Tältäkin viikolta edelleen tekemättä, kun olimme reissun päällä, huoks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm..silloin onkin varmaan mukavaa olla reissun päällä, jos kotona on kovin sotkuista. Sitä aloittamistakin ehtii murehtia vasta sitten, kun on taas palannut kaaoksen keskelle ;)

      Poista
  4. Mukavat vieraat ymmärtävät, jos voimat ovat loppu, eikä jaksa siivota. Jos on oikein mukava vieras, hänen kanssaan voisi siivota vaikka yhdessä?

    Hali.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan.. ja onneksi ne vähemmän mukavat vieraat ovat kaikonneet tämmöisen vaivaisen ystäväpiiristä jo kauan sitten :)

      Poista
  5. Ennen vanhaa tenavat saivat taskurahaa,
    kun siivosivat, nyt ei siivoa kukaan
    jos en itse jaksa, kissakin kömpii
    vaan viereen kehräämään soffan pohjalle,
    eikä ole tietävinäänkään, vaikka
    kuinka vihjailen, että kukahan
    siivois...

    Ystäville sanon vaan, ettei kissa ole
    taaskaan siivonnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiska katti sinulla. Minulla myös on semmoisia monta. Järjestävät vaan lisää siivottavaa ;)

      Poista

Sano vaan