Miten paljon suunnittelinkaan saavani aikaan tänä viikonloppuna. Mies on työmatkalla ja kuvittelin nauttivani ajasta, jota ei rytmitä toisen työ ja harrastukset. En nauttinut. Olin kipeä ja masentunut. Antibiootit rikkoivat sisuskalut ja saivat näkemään omituisia unia. Kun puoli neljän aikoihin olin nukahtanut, en jaksanut osoittaa asianmukaista kiitollisuutta, kun karvaiset herätyskellot puoli kymmeneltä aamulla tukkivat peiton alle ja lipaisivat koiranpusun korvaan kertoakseen, että nyt olisi korkea aika herätä heitä palvelemaan.
Yksi kropassa jylläävistä tulehduksista on kuitenkin selvästi hellittämässä. Ei siis ollut turhaa tämä vaiva. Kaukoparannusta harrastamaan laitettu hoitaja osui ilmeisesti oikeaan. Olen kiitollinen.
Tänä viikonloppuna olen viimeinkin myöntänyt itselleni, että itsesäätelykeinoissani (tarkoittaa tunteiden hallintaa, esim. pahan mielen pois hätistämistä tekemällä jotain kivaa) on petrattavaa. Toisaalta kaikki ongelmani kiertyvät saman, käytännöllisen, puutteen ympärille: ei ole energiaa. Itseään ruokkivassa kehässä energian puute pahentaa kaikkia ongelmia ( Kunto huononee, kun en jaksa sitä hoitaa. Sosiaalinen verkosto rapautuu, kun en pidä yhteyksiä yllä. Huuholli ja kaikki muukin repsahtaa. Se puolestaan pahentaa syllisyyttä ja heikentää omanarvontuntoa jne.)
Ilman käyttövoimaa ei mikään masiina pelitä. Käytännöllinen ydinkysymys lienee: Mistä ja miten lisää energiaa? (On turha neuvoa, että liikunnasta tai harrastamaan lähtemisestä, koska sellaisiin operaatioihin tarvitsisin niin VALTAVASTI energiaa, että yritys taitaisi jäädä yhteen kertaan)..
Kolmenkymmenen vuoden mittainen energiakriisi ( ensimmäiset 18 sujuivat joten kuten). sellainen tässä taitaa olla meneillään. Millaisista asioista sinä saat energiaa, vai onko sitä sisäsyntyisesti yllin kyllin?
Hyvä, että edes johonkin vaivaan olet saanut apua niitä kaukoparantajan antibiooteista.
VastaaPoistaMistä saan enrgiaa? Kunpa tietäisin. Tiedän hyvin mistä saisin, mutta kuten mainitsit nyt ei auta se, että määrää itsensä ulos lenkille. En yksinkertaisesti saa lähdettyä. Eikä loputtomiin voi syyttää sateista ja pimeää säätäkään, kun joskus aikoinaan olen käynyt lenkillä joka ikinen päivä. Laskeskelin, että omaan masennusjaksooni on mennyt nyt pian kymmenen vuotta, jolloin vain satunnaisia kertoja ja lyhyitä pätkiä olen jaksanut käydä edes kävelyllä ja muutaman kerran vuodessa uimahallissa.
Tänään en ole saanut mitään tehtyä. Ruokaa olen syönyt, kun mies laittoi.
Kunnioitan suuresti sitä, että jaksat hoitaa kaikki eläimesi, kun miehesikin on paljon poissa. Saa kai niistä toisaalta voimaakin?
Joulukin lähestyy. Minua toisaalta sekin kauhistuttaa, kun mies meillä haluaa ainakaikkia perinteisiä jouluherkkuja, laatikoita ja livekalaa ym, niin miten jaksan taas kaikkea laittaa ja innostua. En tiedä.
Tiesitkin varmaan: Indiskalla on nettikauppa Suomessakin. Sieltä saa tilattua ruotsin tai engalannin kielellä, mutta lähettävät tuotteet Suomeen.
VastaaPoistaosoite: indiska.com
Auts. Saatoit minut iloisesti kiusaukseen ;) En ollut moista nettikauppaa osannut etsiskelläkään. Ihania houkutuksia.
PoistaNo onneks joku vaivoist helpottaa.
VastaaPoistaMä sain ennen energiaa elämästä ja lenkkeilystä. Nyt sitä saa paljon vähemmän. Kun tunnin jotain puuhastelee, saa puol päivää toipua, vähintää. Kahvia tai enerkiajuomii en kyl ala maisteleen. :)
Parempaa päiväjjatkoo sulle sinne ja *enerkiahali*.
Kiitos halista :) Siinäpä se, kun mukavistakin puuhista toipumiseen menee kipeällä niin pitkään. Jos mieli piristyy, niin kroppa rasittuu. Suo siellä ja niin pois päin..
PoistaEn oikein tiedä, mistä sitä energiaa saan. Joskus vain on parempi ja joskus huonompi päivä ja vaikuttaa siltä, ettei se johdu mistään erityisesti! Jos joku sanoo jotain kaunista ja mukavaa, ajattelen sitä koko päivän ja olen hyvillä mielin ja varmaan energisempikin. Välillä en edes jaksa ajatella mitään, ja tekemättömät työt ahdistavat.
VastaaPoistaSellaisen lämpimän energiahalin lähetän minäkin sinulle näin maanantaiaamuun! ♥ Lähdenkin tästä jonottelemaan terveyskeskukseen kilpirauhaskoetta varten, joten saan vähän "lintsata" koulusta heti viikon alkajaisiksi :D
Kyllä mieliala tosiaan paljon vaikuttaa siihen, kuinka energiseksi itsensä tuntee..ja herkät persoonat ovat muita vastaanottavaisempia toisten ystävällisyydelle tai tölväisyille. Taidan minäkin aika herkkä olla. Pidän silti itseäni enemmän järki- kuin tunneihmisenä. Siksi tuntuu niin hölmöltä, etten pystyy järjestämään pääni sisältöä tilaan, jossa kaikki toimisi paremmin.
PoistaMinä saan energiaa käsitöiden tekemisestä. Se on ainut, joka antaa silloin, kun kaikki muu tuntuu raskaalta. Lenkkeily olisi varmaan toinen, jos vain saisi luunsa ulos ja itsensä niiden ympäriltä mukaan. Joskus hyvät lehdet tuovat energiaa, kun päättää ennen kuin avaa ekan lehden, että katon kuvia siksi, että teen ja toteutan niitä sitten joku päivä...
VastaaPoistaMikä onni, että olet löytänyt (ja saanut pitää) jonkin tuommoisen jutun, jota voisi kutsua melkein intohimoksi. Käsitöissä yhdistyy niin ilahduttavalla tavalla luovuus, huvi ja hyöty, itsensä ylittäminen ja estetiikka. Ei ihme, että monet saavat siitä puuhasta elämäänsä sisältöä ja virkistystä.
Poista